Minä olen, ja minä en ole.

Minä olen nainen.

Minä en ole nainen.

Minä asun Ruotsissa.

Minä en asu Ruotsissa.

Minä olen kotosin Englannista.

Minä en ole kotoisin Englannista.

Minä olen kaksikymmentä vuotias.

Minä en ole kaksikymmentä vuotias.

Minulla on auto.

Minulla ei ole autoa.

Jääkaapissa on maito/maitoa.

Jääkaapissa ei ole maitoa.

Ravintolassa on kasvisruokaa.

Ravintolassa ei ole kasvisruokaa.

Kupit ovat kaapissa.

Kupit eivät ole kaapissa.

Kännykkäni on pöydällä.

Kännykkäni ei ole pöydällä.

Miksi aloitan nyt?

Tänä lauantai-iltana olen istunut tietokoneen ääressä googlamassa miten KIELTÄ VOI OPPIA NOPEASTI. Tuntuu jotenkin vähän naurettavALTA. Olen suomenruotsalainen. Olen asunut Suomessa koko elämäni (olen 30+ v.) mutta kuitenkin googlEtan kuin olisi kiire juuri nyt, vasta nyt.

Mutta tavallaan on. Tai, ei vain tavallaan. Olen hakenut töitä. PaikKAAN, jonka luultavasti saan. Ja se on tärkeä työ. Mutta minulta pyydettiin että hakisin. Ongelma on vain se, että siinä työssä minun pitää puhua, kirjoittaa, lukea, ymmärtää suomea, koko ajan. Pelkään ettei TULE MENEMÄÄN hyvin, pelkään että joku huomaa että en oikeasti pystyy tekemään työtä. Että ihmiset voivat luulla että olen tyhmä, etten tajua mitään mistään. Olen googlannut noin kymmeNEN kertaa, vain että voisin kirjoittaa tämän tekstin.

Häpeilen jo niin paljon. Tämä on ollut minun iso häpeä jo 20 vuotta. Luulin kauan että "kyllä kaikki fiksuT aikuisET Suomessa osaa puhua Suomea, siis tietysti se kieli vain tulee joskus". Mutta ei tullutkaan, ja nyt tuntuu siltä että on liian myöhä.

Haluan kuitenkin oppia. Ja nyt ON kiire. Luen joka päivä kaunolliskirjallisuutta suomeksi. Minulla on joku app millä joka päivä harjoittelen yleisimmät sanat. Kaksi vuotta sitten minulla oli "suomenkielinen ystävä", ja menin hänen kanssaan kahville noin joka toinen viikko. Mutta MITÄÄN EI tapahtunut. Puolentoista vuoden jälkeen en puhunut enempää tai parempaa suomea, enkään löytänyt sanoja helpommin. En tiedä miksi se ei vain auttanut.

Vaikka osAAN kirjoittaa vähän, en osaa puhua. Sitten kaiken pitäis mennä niin nopeasti, etten löydä sanoja tai muotoja.

Toivottavasti tämä kirjoittaminen voisi olla hyvä tapa harjoitella. En tiedä jos joka päivä on realistinen tavoite, mutta ehkä 3–5 kertaa viikossa.

Tämä saa nyt riittä tällä kertaa. (Miksi "kertaa"? Miksi ei "kerta"?)

*Tässä versiossa korjasin lausemuotoja, mutta yritin pitää sanoman samana:

Miksi aloitin vasta nyt?

On lauantai-ilta ja olen istunut tietokoneen ääressä googlaamassa miten kieltä voisi oppia nopeasti. Tuntuu jotenkin naurettavalta, sillä olen suomenruotsalainen ja olen asunut Suomessa koko elämäni (olen 30+ v.). Kuitenkin googlailen kuin minulla olisi kiire juuri nyt, vasta nyt.

Tavallaan minulla on kiire. Tai no, ei vain tavallaan. Olen hakenut töitä paikkaan, jonka luultavasti saan. Se on tärkeä työ ja minua pyydettiin hakemaan sinne. Ongelma on vain se, että kyseisessä työssä minun pitää osata puhua, kirjoittaa, lukea ja ymmärtää suomea. Pelkään ettei työ tule menemään hyvin. Pelkään että joku huomaa etten oikeasti pysty suoriutumaan tehtävästäni ja että ihmiset luulee että olen tyhmä joka ei tajua mistään mitään. Olen joutunut käyttämään googlea noin kymmenen kertaa jotta pystyin kirjoittamaan edes tämän tekstin.

Minua hävettää todella paljon. Tämä on ollut minulle iso häpeän aihe jo 20 vuoden ajan. Luulin kauan, että "kyllä kaikki fiksut aikuiset Suomessa osaa puhua suomea, että se kieli 'vain tulee' jossain vaiheessa". Mutta ei tullutkaan, ja nyt tuntuu siltä että on jo liian myöhäistä.

Haluan kuitenkin oppia suomea, ja nyt on kiire. Luen joka päivä kaunolliskirjallisuutta suomeksi ja käytän app:ia jonka avulla harjoittelen yleisimpiä sanoja joka toinen päivä. Kaksi vuotta sitten minulla oli "suomenkielinen ystävä", jonka kanssa kävin kahvilla noin joka toinen viikko, mutta mitään kehitystä ei tapahtunut. Puolentoista vuoden jälkeen en puhunut yhtään enempää tai parempaa suomea kuin aikaisemmin, enkä löytänyt sanoja helpommin. En ymmärrä miksi se ei auttanut.

Osaan kirjoittaa suomeksi jonkun verran, mutta puhuminen tuottaa vaikeuksia, koska tarvitsen enemmän aikaa löytääkseni oikeat sanat ja muodot.

Toivon että tämä kirjoittaminen on hyvä tapa harjoitella suomea. En tiedä onko päivittäinen kirjoittaminen realistinen tavoite, mutta ehkä 3–5 kertaa viikossa voisi onnistua.

Tämä saa riittää tällä kertaa.