Uuden vuoden loma Uuden vuoden aikana, kumppanini ja minä palasimme hänen suvun maataloon Wisconsinissa. Olin odottanut monta kuukautta tätä lomaa. Luulin, että se olisi mahdollisuus rentoutumaan ja pakenemaan elämästäni, mutta se oli aika vaikea matka. Kumppanini sukulaisia ovat hyvin kovaäänisiä ihmisia, ja sään ja maatalon eristyksen takia, en pystynyt pakenemaan heistä. Ja oli asoita kodista, joista olin huolestunut. Siis olin aika iloinen palaamisestani kotiin.

Hegelin Hengen fenomenologia Haasteen aika. Yritän kääntää kappaletta Hengelin Hengen fenomenologiasta suomeksi englannista. Kirja on kotoisin saksankieltä, siis tämä on toisena käännöksenä. Todennäköisesti se ei heijasta alkuperäiskappaletta. Mutta sen englanninkieltä on mielenkiintoista ja vaikeaa. Jos käännän huonosti, tämä olisi käsittämätön. Mennään siihen: Alkusanat: Tieteellistä kognitiota 1. Tapana on alkamaan teosta kirjoittajan tavoitteen selityksen kanssa, miksi hän kirjoitti kirjan, ja suhteesta, jossa hän uskoo se seisoo toisia aikaisempia tai aikalaisia tutkielmia samanlaisesta asiasta vastaan. Kuitenkin filosofisena tapauksena tällainen selitys vaikuttaa ei vain ylenpalttiselta mutta jopa sopimattomalta ja harhauttavalta asian luonnon näkemyksessä. Mille tahansa sanottaisiin sopivasti filosofiasta alkusanoissa--esimerkiksi filosofinen lausunto pääideasta tai näkökannasta, yleiset sisällöt ja tulokset, satunnaisin vakuutuksien merkkijonoja ja vakuutuksia totuudesta--ei mitään voi olla hyväksytty tapana selittämään filosofista totuutta. Voi perkele. Todennäköisesti tämä on täysin käsittämätön. Se on melkein käsittämätön englanniksi. No, se oli mielenkiintoinen harjoitus.

Uusi kissa Kumppanilleni ja minulle on uusi kissa. Meille on jo yksi kissa, mutta löysimme viime viikkona eksynyt kissa ja rakastuimme siihen. Emme saaneet pitää tätä kissaa, mutta kokemus sai meidät ymmärtämään, että haluamme toista kissaa. Kävimme eläinten suojassa ja löysimme aika ujoa kissaa. Suojan apulainen sanoi, että kissa ei ole sosiaalistettu, mutta hän oli meille hyvin ystävällinen. Toimme hänet kotiimme eilen. Hän on vielä pelästynyt olemasta uuden paikan sisällä, mutta luulemme ja toivomme että hän pian tuntee mukavampi.

Kiitospäivä Eilen Yhdysvalloissa oli kiitospäivä, mitkä on lempijuhlapäiväni. Kumppanini ja minä ajoimme vanhempieni taloonsa ja vietimme aikaamme syömässä ja siivoamassa kellaria. Kiitospäivän illallinen oli paahdettu karitsanliha ja bataatteja. Perinteenä on kalkkuna, mutta ison linnun keittäminen on vaikea ja tekee liian paljon ruokaa pienelle perheen kokoontumiselle. Pidän kiitospäivästä enemmän kuin joulusta tai muista juhlapäivistä koska se on hiljainen ja ei ole niin kaupallistettu. Tänään on paljon pahempi. Nimeämme sitä mustaperjantaiksi, ja koko kansakunnasta tulee hullu halusta tavaroille. On hyvä päivä jäädä kotiin.

Matematiikan oppimisesta Olen töissä tutorina, ja toisinaan autan lapsia oppimaan matematiikka. Mielestäni usein opetetaan matematiikkaa ihan huonosti. Laskutoimitukset ovat erotettu historiastaan ja merkityksestään, ja niitä tulee järjettömiä touhuiluja. Kuten oikeinkirjoitus ei ole kirjoittaminen, niin laskutoimitukset eivät ole matematiikkaa. Voidaan opetella tapaamaan sata tuhatta sanaa ja ei voida kirjoittaa yksi virke, ja voidaan tehdä sata tuhatta laskutoimitusta ja ei voida ajatella matemaattisesti. Jos opettelemme musiikkia kuin opettelemme matematiikka, opiskelijat kirjoittaisivat musiikkia kuulemisen ja soimisen ilman. Tehkää todistusta! Ratkaiskaa tosi ongelmia, ajattelun vaativia ongelmia, älkää seuratko vain eräs säätänyt menetelmää.

Äskeisestä hommasta Viime hommani oli muusikkona yliopiston Kuningas Learin murhenäytelmän adaptaatiolle. Palkataan minut usein tällaiselle hommalle, jossa sävellän tai esitän musiikkia näytelmälle tai tanssiesitykselle. Toisinaan esitys on hyvä, toisinaan huono, ja tällä kertaa esitys oli erittäin huono. Näytelmä oli dekonstruoitu, siis näyttämöt olivat uudelleenjärjestetty, ja kertomuksessa ei enää oli järkeä. Ja näyttelijät olivat aika huonot. Tunnin että ohjaaja oli turhautunut heistä. Palkka oli hyvä mutta prosessi oli minullakin turhauttava. En tiedä, haluanko enää olla tällaisia töitä. Toisinaan ne ovat loistavat, mutta on kivulias siitä, että minun täytyy katsoa hirveää näytelmää joka yö viikoiksi.

Syntymäpäiväni En kirjoita suomeksi riittävästi. Viime merkintäni oli toukokuussa. Minulla on kielikavereita, kenen kanssa olen kirjeenvaihdossa, mutta kirjoittaminen itseeni on myös hyvä. Eilen oli syntymäpäiväni. Oli yksinkertainen päivä, joka vietin työskentelemässä ja katsomassa elokuvaa kumppanini kanssa. Miellä ei oli suuria juhlia. Suosin hiljaisia kokoontumisia jokusten ystävien kanssa. Sain lahjoja, mukaan lukien useita pulloja viskiä, mutta lempilahjani on Ukonvasaran riipus, jota kumppanini sai tehnyt minulle. Hän tietää, että rakastan suomen kieltä ja Kalevalan lukemista, siis se on sopiva lahja.

Valmistuminen Äskettäin osallistuin tyttöystäväni valmistumiselle. Hän valmistui maisterina esittävissä taiteissa kaksien vaikeiden vuosin jälkeen opiskelemassa yliopistossa. Hänen valmistumisensa näkeväni oli hyvin palkitseva, mutta seremonia oli aika tylsä. Olen osallistunut monta valmistumisille seremonioille, ja kaikki ovat aivan samanlaisia. On fanfaari ja monia esittelyjä ja puheita tulevaisuudesta ja lopullisesti lukeminen uusin maisterien nimiä. Seremonia kesti kolmen tunnen, joka on pitkä kesto istua ja kuunnella.

Kiven päällä oleva talo Viime viikkona kävin Wisonsonissa tyttöystäväni kanssa vieraillaksemme hänen sedän ja tädin luokseen. Lähdimme sunnuntaina aikaisin aamulla ja saavuimme Chicagoon, mistä täti ajoi meitä Wisconsonissa olevaan kylään. Pääsimme heidän maalaistaloonsa ja minä nukuin sillä aikaa kun tyttöystäväni sai uutista hänen suvultaan. Tiistaina ajoimme kahden tunnin etäpaikkaan, jonka nimi on "Kiven päällä oleva talo." En liioittele kun sanon, että tämä on oudoin paikka, missä olen käynyt elämässäni. Talo ei ole näkyvää maaseudusta, mutta on erittäin iso, niin iso kuin se vaatii kolmen tunnin kävelläksemme sen halki. Oli satoja huoneita, joissa oli erilaisia kummallisia asioita. Monissa huoneissa oli soittimia, kuin pianoja, viuluja, ja saksofoneja, jotka olivat liitti koneihin, jotka soittivat ne soittimia. Mutta soittimet olivat vanhat ja rikit ja usein soittivat omituisilta. Oli jättiläinen malli kalmaria tappelevasta valaasta. Oli viisi karusellia. Ja tuhansia toisia asioita, kaikki kovin räikeitä. Toivon, että minulle olisi riittävää aikaa kuvaillakseni kaikkia.